Kuntavaalit 2017: Jytky suli, vihreys nousi

Kuntavaaleista Tampereen yliopiston Alusta!-verkkolehdessä: Jytky suli, vihreys nousi

”Näiden kuntavaalien ”mittarilukeman” kansainvälisestikin kiinnostava anti on se, ettei oikeistopopulismi näyttäisi enää vaaleissa nousevan vaan pikemmin taantuvan. Oikeistopopulismin aatteellisina vastakohtina pidetyt vihreät ja vasemmistoliitto taas voittivat. Edellinen reippaasti, jälkimmäinen hieman. Trendi on selvä erityisesti suurissa kaupungeissa ja näiden vaikutusalueella myös maaseutumaisissa kunnissa. […] Vaikka nyt oikeistopopulismin vaalikannatus näyttäisi taittuneen, tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ”vihervasemmisto” olisi nyt nujertanut radikaalin oikeiston nousun. Kannatukseltaan pienentyvän perussuomalaisten profiili on muuttumassa. Voisi veikata, että perussuomalaiset on matkalla radikaalioikeistolaiseksi puolueeksi riippumatta siitä, valitaanko kesäkuun puoluekokouksessa puheenjohtajaksi Sampo Terho vai Jussi Halla-aho.”

Vasemmiston ja nationalismin suhteen ongelmia

Uusi juttu Peruste-lehdessä: Vasemmiston ja nationalismin suhteen ongelmia

”Oikeistopopulismin voisi sanoa olevan yhteiskunnassa vallitsevien konservatiivisten ja autoritaaristen tendenssien ja konservatiivisen nationalismin ilmentymä ja yksi niiden selvä ruumiillistuma. Oikeistopopulistiset liikkeet eivät itse ole edellä mainittujen tendenssien lähde, mutta ne voivat merkittävästi vahvistaa näitä tendenssejä toiminnallaan. Ristiriitaisesti oikeistopopulistit ovat samanaikaisesti uusliberalismin tuote ja myös uhka sille. Britannian EU-ero (Brexit) ja Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi ovat oireita, jotka uusliberalismi on tuottanut.”

Brexitin sosiologiaa

27841264756_5d32079576_z
Kuva: freestocks.org

EU-eron puolesta Isossa-Britanniassa äänestäneitä ei voi pitää vain rasisteina ja nationalisteina. Rasismi ei ole syy, se on seuraus, ja pääsyyllinen on nykyinen talous. Brexit oli suuri voitto rasistiselle ja populistiselle oikeistolle, koska sellaiseksi erokampanja muodostui. Se on vallitsevien olosuhteiden tuote.

Lue lisää Brexitin sosiologiaa

Foucault ja valtioteoria

foucault-obscurantist

Foucault itse piti valtioteoriaa ”sulamattomana ateriana”, johon ei ole syytä koskea. Tästä huolimatta häneltä on luettavissa käsitys valtiosta. Foucault’hon vahvasti pohjaava hallinnallisuuden tutkimus on käynnistynyt vasta 1990-luvulla[1]. Hän pyrki vastaamaan samoihin ongelmiin joihin aikansa marxilaisessa valtioteoreettisessa keskustelussa haettiin ratkaisuja. Hänen lähestymistapansa poikkesi kuitenkin jyrkästi muista. Hän hylkäsi varsinaisen valtioteoreettisen tarkastelun ja siirtyi tutkimaan erilaisia ”mikrovallan” muotoja, tekniikoita ja mekanismeja[2].
Lue lisää Foucault ja valtioteoria

Vastoin tosiasioita: kontrafaktuaaliset ajatuskokeet

Samoin kuin monet syy–seuraus-arviot, myös kontrafaktuaaliset ajatuskokeet ovat tietoihin perustuvia arvioita historiallisesti kiinnostavista ja tärkeistä kysymyksistä. Kontrafaktuaalisessa tutkimuksessa kysytään ”mitä jos olisi tapahtunut toisin?” ja pyritään rakentamaan mahdollinen maailma tämän muutoksen pohjalta. Lue lisää Vastoin tosiasioita: kontrafaktuaaliset ajatuskokeet